Tämä kirjoitus on osa Kokonaisena työssä -hankkeen (ESR+) ”Tarinoita kokemusosaamisesta” blogin sarjaa. Tässä kirjoituksessa hankkeen toiminnassa mukana oleva Aino kertoo kuinka kokemusosaaminen on vaikuttanut hänen tapaansa tehdä sote-alan asiakastyötä.
Kokemustieto muutti tapaani kohdata toinen ihminen
Helmi-maaliskuussa 2025 mediassa on käyty paljon keskustelua lasten ADHD-diagnoosien yleistymisestä (mm. Helsingin Sanomat, YLE). Epäillään, että osa diagnooseista on virheellisiä. On alettu pohtia muita syitä keskittymisvaikeuksille ja ehdotettu, että ensin perehdyttäisiin lapsen tilanteeseen ja tarpeisiin. Olen todella hyvilläni tästä suunnan muutoksesta. Minulla on kokemusta siitä, miten vaikeat elämäntilanteet ja puutteet perustarpeissa voivat vaikuttaa vointiin ja käytökseen. Esimerkiksi kun minulla oli asumiskelvoton asunto, josta oli hankalaa päästä eroon, aloin voida huonosti ja minun oli vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun.
Toisena esimerkkinä, kun olin kesätöissä kaupungin kotihoidossa vuonna 2005, eräs asiakas, vanha rouva alkoi nähdä harhoja. Hän kertoi olohuoneessa olevista ihmisistä, jotka haluavat varastaa hänen taulunsa. Rouva olisi voinut saada diagnoosin ja lääkityksen. Onneksi yksi kotihoidon vakituisista työntekijöistä älysi kurkistaa rouvan housun lahkeen alle ja huomasi, että hänellä oli villahousut jalassa kesähelteillä. Paljastui, että rouva kärsi nestehukasta. Hänelle alettiin tarjota juotavaa aina kotihoidon käynnin yhteydessä ja harhat loppuivat.
Myös masennusdiagnoosit ovat yleistyneet siinä määrin, että mukana voi olla virheellisyyttä. Viime vuoden kesäkuussa julkaistiin Jussi Valtosen ja Jani Kajanojan tutkimus, jonka mukaan ihmiset saavat harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta. Masennuksesta puhutaan oireiden aiheuttajana, vaikka se on pelkkä kuvaus oireista. Se ei siis selitä, mistä oireet johtuvat. Olisi tärkeää tuoda kaikkien ihmisten saataville tietoa masennuksen ja masennuksen kaltaisten oireiden syistä samoin kuin ADHD:n kaltaisen käytöksen syistä. Näin jokainen voisi tunnistaa juurisyitä ja niihin olisi helpompi vaikuttaa, myös ennalta ehkäisevästi.
On monia asioita, jotka vaikuttavat jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan. Taustalla voi olla puutostila, kuten vitamiinien puute, raudanpuute, nestehukka tai ravinnon puute. Tai sitten kyseessä voi olla turvattomuuden kokemus, kuten yhteisön puute, kiusaaminen, väkivalta tai vähemmistöstressi. Pitkään jatkunut stressi ylipäätään on haitaksi terveydelle. Jos kyseessä on jokin muu hoitoa vaativa tila, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, kilpirauhasen vajaatoiminta, ylikunto tai univaikeudet, väärä diagnoosi voi olla todella haitallinen. Lisäksi kyse voi olla ominaisuudesta, joka lisää alttiutta kuormittua, esimerkkinä tunne- ja aistiherkkyys.
On todella tärkeää kuunnella ihmistä ja perehtyä hänen tilanteeseensa kokonaisvaltaisesti. Tämän olen oppinut kokemusten kautta. Se on karsinut ihanteet, tulkinnat ja luokittelun tavastani tehdä sosiaalialan töitä. Ei ole niin olennaista luokitella ihmisiä, tehdä tulkintoja tai tavoitella ihanteita. Nyt ymmärrän, että tärkeintä on kohdata ihminen ja huomioida hänen perustarpeensa, etenkin sosiaali- ja terveysalalla, jossa asiakkaat ovat yleensä muita heikommassa asemassa olevia. Kun kohtaaminen tapahtuu ajoissa, voidaan ehkäistä vakavampia ongelmia ja ongelmien pitkittymistä.
Minulle oli helpotus ymmärtää, että minun ei tarvitse yksin löytää vastauksia tai tietää ratkaisuja. Voin jakaa omaa tietoon ja kokemukseen perustuvaa osaamistani, kertoa vaihtoehdoista ja tehdä ehdotuksia. Niiden lisäksi pyrin dialogiin ja yhteyteen. Yhdessä, rauhassa keskustelemalla asiat alkavat hahmottua ja avautua. Pikkuhiljaa tilanteeseen sopivia ratkaisuja alkaa löytyä. Jos ei muuta, ainakin tuen tarvitsija tulee kuulluksi ja sekin on jo paljon. Haluan tarjota turvallisemman tilan ja tilaa toiselle olla oman elämänsä toimija ja asiantuntija.
Aino, kokemusasiantuntija, kouluttaja ja sosionomi
Ihmisille annetaan harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta, totesi suomalaistutkimus HS, Annikka Mutanen, 19.6.2024
Psychopathology-lehti, karger.com A Descriptive Diagnosis or a Causal Explanation? Accuracy of Depictions of Depression on Authoritative Health Organization Websites, Kajanoja, Jani; Valtonen, Jussi (2024)
Lastenpsykiatri ihmettelee ”Kaikilla tuntuu olevan kova kiire saada adhd- tai autismikirjon diagnooseja, jos lapsessa on jotakin erityisyyttä” HS, Pauliina Romppanen 14.3.2025
ADHD todetaan yhä useammalla lapsella – ylilääkäri kysyy vaaditaanko kouluissa liikaa YLE, Ilkka Ritvanen, 11.3.2025
Ylilääkäri kommentoi lasten ADHD-diagnoosien suurta määrää Pohjois-Karjalassa: ”Esiintyvyys ei voi olla näin suuri” YLE, Jaana Kainulainen ja Linda Inkinen, 11.3.2025
kuva: Freepik, www.freepik.com
Kokonaisena työssä -hankkeen kirjoitussarjassa verkoston jäsenet kertovat kokemusosaamisesta omista näkökulmistaan. Juttujen kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa eri rooleissa. Lue sarjan muut kirjoitukset:
– Alkoholistin tytär kokemusosaajana
– Elämänkokemukset osaamisen voimavarana
– Voiko kokemusta ja osaamista erottaa toisistaan?
– Kokemuksia ja näkökulmia Elämällä oppii! -valmennuksesta
– Mihin milloinkin taivumme, asiakas ja minä? – omien kokemusten hyödyntäminen asiakastyössä
– Tarvitsemme kokemukseen perustuvaa osaamista sosiaali- ja terveysalan opinnoissa
Suomen Diakoniaopiston, Diakonissalaitoksen ja Diakonia Ammattikorkeakoulun Kokonaisena työssä -ryhmähanke (02/23–06/25) kehittää, pilotoi ja juurruttaa käyttöön valmennusmallin ja työvälineet kokemusosaamisen tunnistamiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Hanke on Euroopan Unionin (ESR+) osarahoittama osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa.
Lisätietoja
Katriina Nuutinen
Projektipäällikkö
katriina.nuutinen@sdo.fi