Sote-alan maine huolettaa työnantajia, ja siksi työpaikkoja kehitetään nyt vauhdilla, kertoo Suomen Diakoniaopiston ja Taitotalon teettämä tutkimus. Erityisesti työpaikkojen ilmapiiriin ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin on tehty panostuksia läpi Suomen. Palkkauksen kehittämisessä näkyy alueellista vaihtelua.
Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Taitotalo ja Suomen suurin yksityinen lähihoitajien kouluttaja Suomen Diakoniaopisto teettivät sote-alan työnantajille tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli saada kuva siitä, millaisia toimenpiteitä työnantajat ovat tehneet sote-alan ammattilaisten, erityisesti lähihoitajien ja hoiva-avustajien sitoutumisen parantamiseksi.
Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluiden ja sähköisen kyselyn yhdistelmänä marras-joulukuussa 2023. Tutkimuksen toteutti Innolink. Tutkimukseen vastasi yhteensä 335 työnantajan edustajaa, kuten sote-alan johtajaa tai esihenkilöä. Vastaajat edustivat vanhuspalveluita, vammaispalveluita, lasten ja nuorten palveluita sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluita. Vastaajina oli yksityisten yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia.
Tulokset osoittavat, että työnantajat ovat aidosti huolissaan alan maineesta ja pyrkivät parantamaan työoloja monin keinoin.
Tärkeimpänä yksittäisenä tekona työilmapiirin parantaminen
Sote-alan työnantajat panostavat erityisesti työyhteisöjen toimivuuteen.
”Iso osa työnantajista mainitsi tehneensä parannuksia työyhteisöjen ilmapiiriin ja työntekijöiden kuuntelemiseen. Esihenkilötyön ja johtamisen merkitys korostuu myös avoimissa vastauksissa. Kaksi kolmesta työnantajan edustajasta myös kertoi, että heillä työntekijöiden autonomiaa on parannettu siten, että työntekijät saavat joko itse suunnitella työvuorot tai vaikuttaa suunnitteluun”, Taitotalon koulutuspäällikkö Reetta Eskola kertoo.
Tutkimuksessa työnantajia pyydettiin valitsemaan kehitystoimet, joita heillä on tehty lähihoitajien ja hoiva-avustajien sitoutumisen parantamiseksi. Tulokset osoittavat, että yleisimmät kehitystoimet ovat melko samanlaisia:
- 67 % työnantajista on lisännyt mahdollisuutta vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun.
- 67 % työnantajista on panostanut työilmapiirin parantamiseen.
- 62 % työnantajista on lisännyt työntekijöiden kuuntelua.
- 58 % työnantajista kannustaa opiskeluun työssä tai työn ohessa.
- 57 % työnantajista on kehittänyt perehdytystä.
Muita tutkimuksessa esille tulleita keinoja parantaa työhön sitoutumista olivat mm. mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen, riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen, esihenkilötyön kehittäminen ja palkkaus. Tärkeimpänä, yksittäisenä työntekijöiden sitoutumista parantaneena tekona työantajat pitivät työpaikan ilmapiirin kehittämistä.
Vastanneiden avoimia palautteita aiheista:
”Meillä käytössä autonominen työvuorosuunnittelu. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä tekemiseen ja aikataulutukseen.”
”Matalalla kynnyksellä asioihin puututaan. Käsitellään avoimesti ja nopeasti asioita koko työyhteisössä. Muistutetaan ja kerrataan työyhteisötaitoja ja jokaisen vastuuta työilmapiiristä, perehdyttämisestä, mukaan ottamisesta jne.”
”Kuuntelemme työntekijöitä ja työnjohto kyselee usein mitä teidän hyväksi voidaan tehdä.”
Palkkauksen kehittämisessä valtakunnallista vaihtelua
Myös palkkaus nousi tutkimuksessa esiin sitoutumista parantavana kehitystoimena. Noin joka kolmas työnantaja on tutkimuksen perusteella jo kehittänyt työntekijöiden palkkausta. Avoimissa vastauksissa korostuivat erilaiset lisät, peruspalkkatason korottaminen työehtosopimuksen yläpäähän ja palkkaharmonisointi.
“Olemme nostaneet tehtäväkohtaisia palkkoja selkeästi TES-ratkaisuja paremmiksi. Tämän lisäksi meillä maksetaan työnjoustoista yhdessä sovituin perustein merkittäviä lisäkorvauksia”, kertoo eräs vastaaja.
Tutkimuksen perusteella palkkauksen kehittämisessä näkyi jonkin verran alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan alueella palkkausta on kehittänyt 46 % vastanneista työnantajista, kun taas Länsi-Suomessa 28 %. Pohjois- ja itäsuomalaisista sote-työnantajista palkkausta on kehittänyt 39 %.
Valtakunnallisesti katsoen palkkausta suositumpaa näyttäisi olevan erilaisten työsuhde-etuuksien kehittäminen. Työsuhde-etuuksiin parannuksia on tehnyt 57 % vastanneista työantajista.
Alan maineen koetaan vaikuttavan merkittävästi työvoiman saantiin
Tutkimuksen perusteella 76 prosenttia sote-alan työnantajista pitää sote-alan mainetta merkittävänä tai erittäin merkittävänä tekijänä työvoiman saannin ja pysyvyyden näkökulmasta.
“Alan tulee saada sille kuuluvaa arvostusta. Kuka tahansa ei pärjää alalla, tarvitaan käden taitojen lisäksi empatiaa, yhteistyötaitoja ja lisäkouluttautumista”, eräs vastaaja toteaa avoimessa palautteessa.
Osa työnantajista nostaa avoimissa vastauksissa esiin sen, että vaikka yleinen maine sote-alalla olisi heikko, työnantajien tai sote-yksikön maine voi olla hyvällä tolalla.
“Meillä puhe sotealan heikosta tilanteesta toimii ehkä enemmänkin veto- ja pitovoimatekijänä. Henkilökunta puhuu hyvää omasta työnantajastaan, eikä halua vaihtaa huonompaan”, vastaaja kertoo.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että työnantajilla on paljon halua sote-alan kehittämiseen ja työntekijöiden sitoutumisen parantamiseen.
”Tutkimusaineiston perusteella emme asettaisi työnantajia ja työntekijöitä vastapooleihin. Työnantajat kritisoivat esimerkiksi alan palkkausta, sijaisten puutetta ja kiirettä samankaltaisin sanoin, mitä työntekijöiltä on totuttu kuulemaan. Kummatkin ryhmät tunnistavat alan ongelmat ja vaikka parannettavaa on, tutkimuksen perusteella työnantajat tekevät jo aktiivisia kehittämistoimia, jotta työntekijät voisivat työssään entistä paremmin”, Suomen Diakoniaopiston opiskelijapalvelujohtaja Birgitta Volotinen sanoo.
Katso 15.2.2024 pidetyn TaitoTalk-webinaarin tallenne, jossa olivat mukana keskustelemassa Suomen Diakoniaopiston koulutusjohtaja Merja Ahtikari. Webinaarissa pohdittiin yhdessä koulutuksen järjestäjien ja työelämänedustajien kanssa, miten sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaa saadaan vahvistettua. Merjan kanssa keskusteluun osallistuivat Leila Rutanen (Rinnekodit), Reetta Eskola (Taitotalo) ja Sanna Kekki (Tukena Oy).
Tutkimus on osa Suomen Diakoniaopiston ja Taitotalon yhteistyötä Positiivisuutta ja vetovoimaa hoiva-alalle -hankkeessa. Hanke on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
