Suomen Diakoniaopisto on työelämän omistama oppilaitos. Viimeiset kolme vuotta sen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Tiina Mäkelä. Nyt hänen kautensa on päättymässä. On aika kysyä, miten puheenjohtajan ja rehtorin yhteistyö on sujunut.
Innostunut, eteenpäin menevä ja kehittyvä. Näillä adjektiiveilla Tiina Mäkelä kuvaa oppilaitosta, jonka hallituksen puheenjohtajana hän aloitti kolmisen vuotta sitten.
”Ja samoilla sanoilla voisin kuvata Diakoniaopistoa tänäänkin.”
Tiinan puheenjohtajakausi on ollut poikkeuksellinen. Koronapandemia, Ukrainan sota ja sote-alan kriisi ovat vaikuttaneet myös Suomen Diakoniaopistoon. Eteenpäin on menty, mutta välillä suunta on tullut pyytämättä.
Esimerkiksi koronan takia opiskelijat ja henkilöstö ovat joutuneet harjoittelemaan opiskelua ja työn tekemistä etänä.
”Toisaalta pakko ei ole aina huono ajuri”, Tiina huomauttaa, ”Suomen Diakoniaopiston kohdalla korona vauhditti verkkokoulutuksen ja -kampuksen kehittämistä, ja nyt ne ovat strategisesti keskeisiä.”
Verkkokoulutuksen suhteen suurin muutos on tapahtunut asenteissa ja pedagogisessa ajattelussa, sanoo Suomen Diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niiranen.
”Ennen koronaa meidän kouluttamilla aloilla kuuli paljon sanottavan, että verkkokoulutus ei tänne sovi. Korona pakotti selvittämään, mihin lähiopetusta tarvitaan, ja mitä verkossa oikeasti voi opiskella. Selvisi, että verkkoon soveltuvaa on varsin paljon, mutta myös välitöntä kohtaamista ja vuorovaikutusta tarvitaan.”
Yhtenäinen oppilaitos
Suomen Diakoniaopisto perustettiin vuonna 2017, kun Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Lahden Diakoniasäätiö yhdistivät toisen asteen ammatilliset oppilaitoksensa. Ensimmäisinä vuosina oppilaitoksen yhteinen kulttuuri ja toimintatavat hakivat vielä uomiaan.
Kun korona iski ja ihmiset siirrettiin etäyhteyksiin, jouduttiin rakentamaan nopeasti uusia, yhteisiä käytänteitä.
”Olen jopa yllättynyt siitä, miten nopeasti yhtenäisyyden rakentamisessa on onnistuttu. Minusta yhteinen kulttuuri selkeästi paistaa, ja voi olla, että korona, verkkokampus ja etäyhteydet edistivät kehitystä”, Tiina sanoo.
Juha-Petrin mukaan myös niin sanottujen matriisitiimien vahvistaminen on ollut yhtenäisyyden näkökulmasta eduksi.
”Meillä on monia tiimejä ja työntekijöitä, jotka palvelevat yli kampusrajojen.”
Yhtenäistymisestä on lyhyt askel vakiintumiseen. Tiina ja Juha-Petri ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen Diakoniaopisto on löytänyt oman paikkansa ammatillisen koulutuksen kentässä.
”Yksityinen koulu olisi voinut olla pahassa heiluriliikkeessäkin, mutta Diakoniaopisto ei ole sitä. Erilaiset tunnusluvut henkilöstökyselyistä opiskelijapalautteisiin näyttävät hyvältä, talous on vakaa ja kokoluokaltaan oppilaitos on uskottava toimija”, Tiina sanoo.
Erityisen hyvältä näyttää Juha-Petrin mielestä Suomen Diakoniaopiston vaikuttavuusrahoitus.
”Oppilaitoksen näkökulmasta erityinen onnistuminen on, että vaikuttavuusrahoitukseen vaikuttavat opiskelijoiden työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteet ovat hyvällä tasolla.”
Työelämän koulu
Diakoniaopisto on kokonaan työelämän omistama oppilaitos. Myös Tiina toimii yhden omistajasäätiön, Lahden Diakonialaitoksen, toimitusjohtajana.
Tiina ja Juha-Petri ajattelevat, että työelämäyhteys tekee Suomen Diakoniaopistosta erityisen oppilaitoksen: on ikään kuin sisältäpäin varmistettu, että työelämän näkökulma on aina mukana johtamisessa.
Diakoniaopisto on erikoistunut palvelu- ja hyvinvointialojen koulutukseen. Sen kouluttamat ammattilaiset ovat niitä, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja mahdollistavat hyvän elämän. Omistajien arvopohja näkyy myös Diakoniaopiston toiminnassa, ajattelee Juha-Petri.
”Erityisesti niin kutsutun nivelvaiheen koulutus – aikuisten perusopetus, valmentavat koulutukset ja vaativa erityinen tuki – on Diakoniaopistolle arvovalinta. Me ajattelemme, että nämä ovat askelia polulla kohti tutkintokoulutusta, työelämää ja ihmisen omaa hyvinvointia. Toki myös tutkintokoulutuksemme sisällöt ja tavoitteet ovat vahvasti arvoperusteisia”.
Vaikka työelämä onkin Diakoniaopiston omistaja, osinkoa se ei omistajilleen jaa. Osinkojen sijaan oppilaitoksen arvo omistajilleen on osaamisessa ja brändissä.
”Näen yhteisessä kehittämisessä ja osaamisen jakamisessa tulevaisuudessakin paljon vielä käyttämätöntä potentiaalia”, Tiina huomauttaa, ”voimme kehittää esimerkiksi uuden tyyppistä nuorten poluttamista opintoihin ja työelämään. Ja varmasti on sellaisiakin yhteistyön ja -toiminnan mahdollisuuksia, joita emme vielä itsekään ole havainneet. Lisäksi ajattelen, että vaikkapa Lahden Diakoniasäätiön brändille osakkuus Diakoniaopistosta on ylpeyden aihe, jonka esittelen aina myös vieraillemme.”
Väistyvänä puheenjohtajana Tiina ei halua siirtää mitään yksittäistä oppia seuraajalleen, mutta toivoo, että kumppanuuden syventäminen omistajien ja oppilaitoksen välillä olisi punaisena lankana myös tulevaisuudessa.
”Yhteisillä sosiaalisilla innovaatioilla voi olla valtakunnallista merkitystä – ei vain meille itsellemme.”
Mutta entäpä kun siirrytään organisaatiotasolta henkilökohtaiselle tasolle: millaista on rehtorin ja hallituksen puheenjohtajan yhteistyö vuosien aikana ollut?
”Uskon, että molemmat olemme aidosti tyytyväisiä yhteistyöhön”, Tiina sanoo, ” hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistyösuhteessa on samoja piirteitä kuin esihenkilön ja työntekijän välisessä suhteessa mutta toisaalta se on hyvin erilainen, koska ei ole tarkoitus mennä operatiivisen tason asioihin. Enemmän sparraamista ja asioiden pallottelua. Sanoisin, että mutkatonta ja mukavaa on ollut.”
Tiina kiittelee myös Juha-Petrin tapaa johtaa: ”Puheenjohtajana voi nukkua yönsä rauhallisesti, kun tietää, että asiat ovat hyvissä käsissä.”
Juha-Petri on Tiinan kanssa samoilla linjoilla.
”Rehtorina ja toimitusjohtajana on ollut vapautta toimia mutta Tiinan puoleen on voinut aina tarvittaessa kääntyä.”
Suomen Diakoniaopiston hallituksen uutena puheenjohtajana kauttaan aloittelee Oulun Diakonissalaitoksen johtaja Mikko Lapola. Tiina Mäkelä jatkaa hallituksen jäsenenä. Lahden Diakoniasäätiön ja Oulun Diakonissalaitoksen lisäksi Suomen Diakoniaopiston omistajasäätiöitä ovat Helsingin Diakonissalaitos sekä Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston säätiö.