Siirry sisältöön

Fatou oppi hoiva-avustajan koulutuksen aikana kieltä ja sai uuden ammatin

Fatou tuli Suomeen kaksi vuotta sitten. Aiempi työ sihteerinä vaihtui hoiva-avustajan koulutukseen, sillä Fatoulla on vahva halu auttaa muita ihmisiä, erityisesti vanhuksia. Vuoden kestäneen koulutuksen aikana hän oppi uuden ammatin ja sai myös lisää työkokemusta.

Fatou Kaba tuli Suomeen kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän asui Norsunluurannikolla, jossa opiskeli ammattikoulussa sihteeriksi ja työskenteli 17 vuoden ajan vastaten autokannan vakuutushallinnosta. Fatou asuu Helsingissä yhdessä avomiehensä ja tyttärensä kanssa.

Fatoulla on vahva halu auttaa muita ihmisiä, erityisesti vanhuksia. Siksi suomen kielen opettaja suositteli häntä hakemaan työvoimakoulutuksena tarjottavaan hoiva-avustajan koulutukseen. Hoiva-avustajaksi valmistuu noin vuodessa suorittamalla kolme tutkinnon osaa lähihoitajan koulutuksesta. Tämä pätevöittää hoitoalan avustaviin tehtäviin kuten asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen. Hoiva-ala tarjoaa myös hyvät työllistymismahdollisuudet.

Koulutuksen aikana opitaan paitsi hoiva-avustajan ammattiin kuuluvia tehtäviä ja toimenpiteitä, myös suomen kieltä. Fatou puhuu äidinkielenään ranskaa ja lisäksi myös vähän englantia.

”Opiskelin suomea yhdeksän kuukautta ennen kuin hain opiskelemaan Suomen Diakoniaopistoon. Tavoitteeni onkin oppia puhumaan suomen kieltä todella hyvin”, hän kertoo.

Opiskelu hoiva-avustajaksi on ollut antoisaa ja luennoilla on oppinut paljon esimerkiksi ikääntyneiden hoidosta ja osallisuuden edistämisestä. Tosin aina ei ole helppoa opiskella itselleen vieraalla kielellä. Ensimmäisen työharjoitteluraportin kirjoittaminen tuotti vaikeuksia, mutta opettaja auttoi siinä ja muissakin tehtävissä selittämällä sanoja ja ammattitermejä. Myös avomiehestä on ollut apua opinnoissa, sillä hän on asunut Suomessa jo 30 vuotta ja osaa suomen kieltä hyvin.

Fatou oli työharjoittelussa sekä päiväkodissa, että hoivakodissa, jossa hän hoiti muistisairaita henkilöitä. Työssä oli hyvin tärkeää olla kärsivällinen ja pitkäjänteinen, sillä potilaiden vointi ja mielialat saattoivat vaihdella päivittäin. Työharjoittelujen aikana sai hyvän kuvan hoiva-avustajan työstä ja myös alan työkokemusta.

Fatou valmistui hoiva-avustajaksi kesällä. Hän suunnittelee aloittavansa jossakin vaiheessa myös jatko-opinnot lähihoitajaksi. Sitä ennen hän kuitenkin toivoo pääsevänsä työskentelemään hoiva-avustajana esimerkiksi hoivakotiin tai kehitysvammaisten pariin.

Fatoun vinkit hoiva-avustajan koulutuksesta kiinnostuneille:

”Hoiva-avustajan työ vaatii oikeaa asennetta. Siinä auttaa, kun on valmis antamaan itsestään paljon ja on oltava myös pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Koska asiakastilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia eri päivinä ja vaatia asiakkaan lähellä olemista, on työssä oltava myös rohkea, ammattimainen ja hienotunteinen.”

Fatou opiskeli Suomen Diakoniaopiston järjestämässä työvoimakoulutuksessa, johon tukea tarjosi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen lisärahoitus ”Tukea S2-hoiva-avustajaopiskelijoille Helsinkiin”. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.