Suomen Diakoniaopiston ja Taitotalon Positiivisuutta ja vetovoimaa hoiva-alalle-hanke koulutti 56 hoiva-avustajaa, vahvisti työnantajayhteistyötä ja tuki opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä. Samalla hanke nosti esiin hoiva-alan vahvuuksia ja uramahdollisuuksia. Hanketta rahoitti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.
Hankkeen tuella hoiva-avustajaksi opiskelun positiivisia vaikutuksia:
– 56 uutta hoiva-avustajaa, joista osa työllistyi ja osa jatkaa jo kouluttautumista lähihoitajaksi.
– Moni opiskeli kotoutumistuella. Tämä ehkäisi työttömyyttä kokonaan tai vähensi työttömyysaikaa ja mahdollista työttömyystuella opiskelua.
– Vasta maahan muuttaneiden kohdalla ammattiin opiskelu nopeutti myös kotoutumista, aikaisti ammatillista kouluttautumista ja valmistumista.
– Opiskelijat saivat hankkeen ansiosta vahvan suomen kielen tuen. Heidän kielitaitonsa kehittyi samalla, kun he saivat ammatillisen pätevöitymisen hoiva-avustajiksi.
– Moni hankkeesta valmistunut pystyy jatkamaan opiskelua lähihoitajaksi, koska kielitaito on kehittynyt riittävälle tasolle.
Ongelmien sijaan hoiva-alan positiivista kehittämistä
Hanke vahvisti työnantajien ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä pääkaupunkiseudulla. Yhteistyö näkyi sekä hoiva-avustajien koulutuksessa että yhteisessä kehittämisessä, jossa painopiste siirtyi ongelmista alan vahvuuksien esiin nostamiseen.
“Olemme esimerkiksi järjestäneet Taitotalon ja Suomen Diakoniaopiston (SDO) kanssa yhteisvoimin kolme vetovoimaista seminaaria ja tehneet positiivista kampanjointia yli kahden vuoden ajan hoiva-alan imagon ja vetovoimaisuuden edistämiseksi”, kertoo hankkeesta Taitotalossa vastannut koulutuspäällikkö Harriet Sandfors.
Hoiva-alan positiivisen mielikuvan ja työtilanteen nostaminen esille ei näinä aikoina ole ollut helppoa. SDO:n ja Taitotalon teettämän tutkimuksen mukaan julkisuudessa nousee liian vähän esiin kaikki hyvä ja mielenkiintoinen, mitä hoiva-alaan liittyy.
“Tätä olemme työnantajien kanssa pyrkineet nostamaan entistä paremmin esiin.”
Työnantajayhteistyö ja kielitietoisen koulutuksen kehittäminen vahvuutena
Yksi hankkeen ydintavoitteista on ollut hoiva-avustajien kouluttaminen. Tätä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa luoden uusia yhteistyön malleja ja opintoja kehittävää työotetta. Hanke tavoitti yhteensä noin 50 työnantajaa ja 100 työpaikkayksikköä, joista osa oli kouluttajille yhteisiä.
Kielitaidon vahvistaminen on ollut hankkeessa keskeistä, koska moni hoiva-avustajakoulutukseen hakeutuva puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kielituen kehittämiseen haettiin mallia Ruotsista, jossa työelämässä tapahtuva kielitaidon kehittyminen on ollut vahvasti keskiössä jo aiemmin.
Kielitietoisuus ja työpaikkojen kielitietoiseen ohjaukseen panostaminen on tuonut positiivisia tuloksia niin opiskelijoiden oppimisessa kuin työelämäyhteistyössä. Lisäksi koulutukseen kuuluneet työelämäprojektit madalsivat kynnystä aloittaa työssäoppiminen ja auttoivat työssäoppimispaikkojen löytymisessä.
“Työpaikoilla hyötyivät niin opiskelijat, työyhteisöt kuin asiakkaatkin. Asiakkaat saivat hoiva-avustajaopiskelijoiden ansiosta mukavaa toimintaa, työntekijät auttavia käsiä ja opiskelijat kokemusta”, SDO:n erityisasiantuntija Birgitta Volotinen kertoo.
Olennaista toimivassa koulutuksessa oli, että Taitotalon ja Suomen Diakoniaopiston ammatin ja kielen opettajat jalkautuivat työpaikoille. He ohjasivat opiskelijoiden kielen oppimista ja rakensivat luottamusta kouluttajien ja työnantajien välillä. Tämä tuki yhteisen tavoitteen saavuttamista; hankkeen vaikuttavin näyttö on hoiva-avustajan valmistuminen.
Kotoutumistuen piirissä olevat ovat pärjänneet opinnoissa
Hoiva-avustajakoulutus on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osatutkinto. Yksi koulutuksen vahvuus on, että samalla kun kielitaito vahvistuu, toimii osatutkinto ponnahduslautana lähihoitajan opintoihin.
SDO:ssa opiskelleista 26 hoiva-avustajaa on jatkanut opiskelemaan lähihoitajaksi, ja kaksi on jo valmistunutkin. Kahdeksan valmistunutta jatkaa työtä hoiva-avustajina. Taitotalossa lähihoitajaksi jatkaneita on arviolta 8–10.
“Huomiota herättävää on, että yli puolet opiskelijoista opiskeli kotoutumistuella, osa hyvinkin lyhyen Suomessa oleilun jälkeen. Opiskelijoiden kielitaito ja osaaminen on hankkeen ansiosta kehittynyt nopeasti. Näin he ovat voineet siirtyä nopeammin työelämään, mikä auttaa integroitumista Suomeen”, Volotinen kertoo.
Hankerahoitus mahdollisti kielituen ja työelämäprojektit
Ammatilliseen koulutukseen on tärkeää sisällyttää työelämään tutustumista myös muilla tavoilla kuin työssäoppimisjakson kautta. Myös tämän Jotpa-rahoitus on mahdollistanut.
Hankkeessa tehtiin esimerkiksi opintokäyntejä Terhokotiin ja IIRIS-keskukseen, mikä laajensi opiskelijoiden näkökulmia. Myös opettajien ja muun henkilökunnan osaaminen vahvistui jakamalla osaamista eri toimijoiden välillä. Hankerahoitus mahdollisti innovointia ja aikaa työelämäprojekteille, jotka tukivat opiskelijoiden valmistumista.
”Hankkeen aikana tehtiin tärkeää pedagogista kehitystyötä muun muassa simulaatioharjoitusten ja tiimioppimisen osalta. Työllistymisen ja lähihoitajaopintoihin siirtymisen kannalta välttämätöntä oli selkokielisen materiaalin kehittäminen ja käyttöönotto”, Volotinen toteaa.
Katso myös työpaikoille tarkoitettu Ohjeita työelämässä oppimisen tueksi -video >>
Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
