Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan yhä enemmän kielitietoisuuteen. Suomen Diakoniaopisto on mukana VIERKO-verkostossa, joka kehittää vieraskielistä opetusta ja kotimaisten kielten oppimista.
Kielitietoisuus tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten kielenkäyttö vaikuttaa oppimiseen. Suomen Diakoniaopisto on ollut mukana kielitietoisuutta vahvistavassa VIERKO-hankeverkostossa, jonka ensimmäinen hankekausi päättyi vuoden 2024 lopussa.
Ensimmäisellä kaudella tehtiin monia parannuksia selkokielisyyteen ja kielitietoisuuteen ammatillisessa koulutuksessa.
”Kielitietoisuus ei ole vain opetuksen tukemista vaan myös tasa-arvokysymys. Kun kieli on selkeää, opiskelijat ymmärtävät paremmin ja voivat edetä opinnoissaan sujuvammin”, kertoo hankkeessa mukana ollut tuntiopettaja Heidi Junes.
Mitä VIERKO on tuonut mukanaan?
Ensimmäisen hankekauden aikana toteutettiin muun muassa:
- Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen kielitietoisemmaksi
- Tiimivierailut selkokielisyyden tukemiseksi
- Materiaalien selkokielistäminen.
Erityisesti tiimivierailut koettiin ensimmäisen hankekauden aikana tärkeiksi ja niitä toivottiin jatkettavan. Toiveeseen vastataan VIERKO2:ssa, jossa opettajien on tarkoitus jalkautua paitsi Suomen Diakoniaopiston tiimeihin, myös työpaikoille.
”Työpaikoilla voimme käydä keskustelua siitä, millaisia välineitä työpaikkaohjaajat tarvitsevat ohjatessaan suomea toisena kielenä puhuvia opiskelijoita”, projektipäällikkö Kaisa Nurkkala kertoo.
Tulevaisuuden näkymät
Valtakunnallisessa VIERKO2:ssa kehitetään opiskelupolkuja, laaditaan työelämälähtöisiä kielitehtäviä ja vahvistetaan henkilöstön monikulttuurisuusosaamista. Suomen Diakoniaopistossa kielitietoisuuden edistäminen on koettu niin tärkeäksi, että se on myös osa uutta strategiaa. Heidi Junes ajattelee, että kielitietoisuus voi olla yksi Suomen Diakoniaopiston vahvoista mainetekijöistä.
”Kielitietoisuus voi vaikuttaa jopa siihen, miksi opiskelijat hakeutuvat juuri meille”, Junes arvioi.
VIERKO-verkostoon kuuluu nyt 71 ammatillista oppilaitosta eri puolilta Suomea. Hankkeessa luotuja toimintamalleja pyritään levittämään laajasti, jotta ammatillisessa koulutuksessa voitaisiin tukea entistäkin paremmin kaikkien opiskelijoiden oppimista.
”Kehitämme ohjaushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien kielitietoisuusosaamista, jotta vieraskielisten opiskelijoiden tuki ja oppiminen olisi sujuvampaa. Monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen on avainasemassa, sillä se auttaa sekä henkilöstöä että opiskelijoita kohtaamaan erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat entistä paremmin”, tiivistää projektipäällikkö Kaisa Nurkkala.