SoteStartti, ESR

Hankkeen tavoitteet

SoteStartti hankkeen tavoitteena on kehittää joustavia ja uudenlaisia ratkaisuja sote-alalle työllistymiseen huomioiden sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, työhönvalmennuksen, työvaltaisen oppimisen sekä työnantajayhteistyön mahdollisuudet. Alalla on kasvava työvoimapula, mutta myös runsaasti työllistymispotentiaalia lisääntyvien työpaikkojen näkökulmasta.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa tiivistetään asiakaslähtöisesti eri toimijoiden (julkinen, 3-sektori, yksityinen, oppilaitos) yhteistyötä sote-alalle poluttavien palveluiden kehittämiseksi. Kehittämistyössä hyödynnetään aiempaa tietoa ja kehitettyjä toimintamalleja sekä yhteistyötä. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa tai työelämän ulkopuolella olevat 16-60 vuotiaat, jotka ovat kiinnostuneet työskentelemään sote-alalla lähitulevaisuudessa tai ovat kouluttautuneet sotealan tehtäviin. Lisäksi hankkeessa tarjotaan motivaatiojaksoja 2-asteen opiskelijoille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa sekä valmennusta valmistuville nuorille, joilla on vaikeuksia työllistyä ammattiin opintojensa jälkeen. Hankkeessa pilotoidaan ja kuvataan myös harjoittelijoiden, työkokeilijoiden ja osatyökykyisten ohjauksen ja perehdytyksen malli sote-alan työpaikoille.

Lisätietoja hankkeesta

Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. (ODL) ja Suomen Diakoniaopisto Oy (SDO) sekä yhteistyökumppaneina mm. Oulun kaupunki, oppilaitokset, järjestöt, muut julkiset toimijat (kuten kela ja te-toimisto) sekä sote-alan työnantajat. Hankkeessa työskentelee neljä kokoaikaista (ODL) ja kaksi osa-aikaista (SDO) työntekijää.

Hankkeen tulokset

Hankkeen päätavoitteissa 1) tukea henkilöasiakkaita sosiaali- ja terveysalalle työllistymisessä ja 2) vahvistaa työnantajien valmiuksia perehdyttää ja
vastaanottaa uusia työntekijöitä alalle onnistuttiin hyvin. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin tavoittamalla yhteensä 182 asiakkaasta (jonka
tavoite oli 180) ja 10 työnantajaa (jonka tavoite oli 4). 182 työnhakija-asiakaan jatkopoluttumiset olivat seuraavanlaiset:
– Työllistyminen – 64 kpl, joista 11 kpl oppisopimuskoulutusta (33 sotealalle, 8 kasvatus- ja ohjausalalle, 23 muille aloille kuten kauppa,
ravintola, siivous ,tutkimus)
– Työvoimapoliittiset toimenpiteet (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus) – 18 kpl
– TUVA suomen kielen koulutus – 25 kpl
– Muu palvelu (kuntoutus, omaehtoinen työelämään tutustuminen, opintoihin liittyvä työharjoittelu) – 61 kpl
– Aikaisemmat opinnot jatkuvat – 53 kpl
– Tutkintoon johtava koulutus – 38 kpl

Henkilöasiakkaille tarjottiin kestoltaan rajaamatonta yksilövalmennusta, erilaisia ryhmävalmennuksia ja matalan kynnyksen
tutustumismahdollisuuksia sotealan ja kasvatus- ja ohjausalan työpaikoille. Toiminta perustui ratkaisukeskeisyyteen, sosiaaliseen vahvistamiseen
ja osallisuuteen. Valmennuksissa ohjattiin osallistujia näkemään itsensä vahvuuksien ja osaamisen kautta, harjoiteltiin opiskelu- ja työelämätaitoja,
hoitoalan suomen kieltä, vahvistettiin arjen hallintaa ja rakennettiin yhdessä asiakkaan kanssa juuri hänelle sopivaa polkua alalle. Opinnollistamisen
kokeilun ja oppimisympäristön tunnistamisen myötä asiakasohjaus kytkettiin lähelle sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja ohjausalan koulutuksia.
Sotealan työnantajien valmiuksia vastaanottaa uusia tulijoita – työntekijöitä, opiskelijoita ja vapaaehtoisia – vahvistettiin yksilöllisesti räätälöityjen
työpaikkaohjaajakoulutusten ja perehdytystyöpajojen avulla. Näillä onnistuttiin herättelemään työyhteisöjä toimivien perehdytyskäytäntöjen
edellytysten luomiseen, mikä voidaan nähdä yhtenä alan keskeisenä pitovoimatekijänä. Se ja myös työhönvalmentajien tukeman
vapaaehtoistoiminnan järjestäminen sote- ja kasvatusohjausalan työpaikoilla oli merkittävästä roolissa esimerkiksi täsmätyökykyisten ja
maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden työllistymisessä ja työpaikkojen kasvaneessa halussa vastaanottaa kaikenlaisia työntekijöitä osaksi
työyhteisöään.
Hankkeen tuloksellisimpia toimintatapoja olivat riittävän pitkäkestoiset, säännölliset asiakastapaamiset, yksilölliset keskustelut, konkreettiset
tutustumiset alan työpaikkoihin, työantajaverkoston rakentaminen ja jalkautuvan työhönvalmennuksen ulottaminen työpaikoille asti. Myös jatkuva
vuoropuhelu oppilaitosten ja hankkeen välillä oli tulosten saavuttamisen kannalta keskeistä.
Hakkeessa tuotettiin aineistoja ja työkaluja kaikkien käyttöön ja ne on julkaistu ODL:n www-sivuilla. Keskeisimpiä näistä ovat hoitotyön suomen
kielen valmennusaineisto ja Starttipakka pelikortit, jotka tiivistävät helposti käytettävään muotoon hankkeen aikana syntyneitä oivalluksia neljästä
eri teemasta – kohtaamisesta, yhteisöllisyydestä, perehdytyksestä ja ammatillisuudesta. Myös henkilöasiakkaiden tulevaisuuspolkujen video- ja
tiedostomuotoiset mallinnukset löytyvät samalta sivustolta: https://odl.fi/hankkeet/odl-yhdessa/sotestartti.