Jenni, 17, on ajanhallinnan mestari. Hän opiskelee Suomen Diakoniaopistossa lähihoitajaksi, tekee lukio-opintoja iltaisin ja treenaa lisäksi Suomen ammatillisen koulutuksen SM-kisoihin.
Kun Jenni yläkoulun viimeisellä luokalla pohti jatko-opintohaaveitaan, hän ajatteli ensin automaattisesti menevänsä lukioon.
Pitkän tähtäimen tavoitteena oli ammattikorkeakoulu, ja Jenni halusi, että toisen asteen opinnot tukisivat tavoitetta mahdollisimman hyvin.
”Niinpä keksin, että voisin yhdistää käytännön ja teorian.”
Jenni lähti sekä iltalukioon että Suomen Diakoniaopistoon, jossa hän opiskelee lähihoitajaksi.
”Tämä oli kouluista mulle ensisijainen vaihtoehto, sillä olin kuullut paljon hyvää tutuilta ja äidiltä. Lisäksi kavereita on opiskellut täällä.”
Kysymykseen, kummat opinnot ovat olleet mieluisampia, Jenni vastaa naurahtaen:
”Tietty molemmista yhtä paljon.”
Parasta on monipuolisuus
Jennin koulupäivät ovat pitkiä, joten motivaatiota opintoihin täytyy olla. Ajankäytön suunnittelu onkin välillä haastavaa.
”Samaan aikaan saattaa olla päällä työssäoppimisjakso ja lukiossa koeviikko. Pitkiin päiviin kannattaa siis varautua”, Jenni ohjeistaa kaksoistutkinnosta haaveilevia.
Parasta Jennistä koulutuksessa on sen monipuolisuus ja se, että saa työskennellä ihmisten kanssa. Työssäoppimisjaksoilla hän on päässyt kokeilemaan erilaisia tehtäviä ja työpaikkoja.
Jenni on ollut esimerkiksi päivähoidossa, palvelukeskuksessa ja kehitysvammaisten toimintakeskuksessa.
”On aina hienoa huomata, että osaa soveltaa työssä teoriaa käytäntöön”, hän sanoo.
Opintojen aikana valitaan osaamisala, kuten lasten ja nuorten hoito ja kasvatus tai mielenterveys- ja päihdetyö.
”Lähihoitajan työkenttä on laaja ja työ on ihmisläheistä. Itse aloin juuri erikoistua sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalalle.”
Taitajaksi tullaan harjoittelemalla
Jennillä on edessä jännittävä kevät, sillä hän osallistuu Suomen ammatillisen koulutuksen SM-kisoihin. Taitaja2019 -semifinaali on edessä tammikuun lopulla.
”Kisoissa saan näyttää, mitä olen oppinut”, Jenni kertoo, ”siellä on erilaisia hoitotyön tehtäviä, kuten tänä vuonna aivohalvauspotilaan hoitoa.”
Valmistautumiseen on kuulunut myös vierailu Myllypuron palvelukeskuksessa, jossa kinestetiikan ammattilaiset opettivat Jennille ja koulutovereille aivohalvauspotilaan ohjausta.
Liikaa paineita Jenni ei kuitenkaan kisoista ota.
”En ole ehtinyt vielä edes jännittää! Ajattelen, että Taitajakisa on kehittymispaikka ja pyrin vain luottamaan itseeni. Olen sen verran tehnyt hommia, että ammattitaito on varmasti kehittynyt.”
”Tähtäin on kuitenkin siellä jatko-opinnoissa. Siihen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on paras mahdollinen pohja.”